Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2017.

Kannattaako koiralla olla vakuutus?

En ole aikaisemmin vakuuttanut koiriani mutta Sissin kohdalla päätin jo hyvissä ajoin tehdä poikkeuksen. Viimeisen vuoden aikana olen moneen kertaan todennut että tein fiksusti, sillä vakuutusta on tarvittu moneen otteeseen. Edellinen koirani Leo eli todella terveen elämän ennen kuin kasvainsairaus vei sen mukanaan. Leon vointi romahti äkkiä ja kasvainpesäkkeiden löytyminen oli yllätys, ne eivät olleet varoittaneet itsestään millään tavalla. Viimeisten neljän elinpäivän aikana rahaa kului toista tuhatta euroa ja jouduin jättämään jäähyväiset parhaalle ystävälleni. Onneksi minulla oli säästöjä. Koiran sairasteluun on hyvä varautua taloudellisesti. Jokaisella on oma tapansa toimia, osa säästää sukanvarteen tai "koiratilille", osa hankkii vakuutuksen ja osa tekee molemmat tai eivät välttämättä varaudu mitenkään. Minun mielipiteeni on, että eläintä hankkiessa yllättäviinkin kuluihin olisi hyvä varautua edes jollain tasolla, ja jokaisen lemmikinomistajan velvollisuus on huolehti...

Tekevälle sattuu, tällä kertaa silmään

Kuva
Viime viikolla saatiin vihdoin puhtaat paperit Giardian osalta, nyt se on saatu pois päiväjärjestyksestä. Suuri helpotus! Sissi on voinut oikein hyvin viime päivinä, turkki kiiltää ja maha toimii. Välillä sitä on miettinyt, että näinkö helpolla päästiin? Tai no helpolla ei kyllä olla päästy jos miettii mitä kaikkea viime kuukausina on tapahtunut, ehkä siihen on vain saanut sopivaa perspektiiviä ja arjen helpottuessa huolen määrä on jo päässyt unohtumaan. Kunnes... wait for it.. Haava silmässä! Olimme nauttineet jo melkein viikon verran elämästä ilman jonkin näköistä jatkokäyntiä eläinlääkärillä kunnes tässä yhtenä aamuna heräsin ja huomasin koiran toisen silmän turvonneen. Se siitä seesteisestä arkielämästä sitten. Silmävaurioiden kanssa täytyy aina olla todella tarkka, ja hakeutua välittömästi eläinlääkäriin. Vaikka oireet olisivat ihan selvät, esimerkiksi silmätulehdukseen viittaavat, ei pidä missään nimessä koskaan itse lähteä omatoimisesti hoitamaan. Niinpä varasin samantie...

Tasan vuosi yhteiseloa jo takana!

Kuva
Pieni nappisilmä ensimmäisenä päivänä uudessa kodissa maaliskuussa 2016  Niin se vuosi vierähti! Ja millainen vuosi onkaan ollut, hyvässä kuin pahassa! Olen pohtinutkin viime päivinä usein sitä miten Sississä on pikkuhiljaa alkanut näkymään aikuisuuden merkkejä, sellaista rauhallisuutta, joka on lisääntynyt päivä päivältä. Yksi varma merkki aikuistumisesta näkyy aamuisin, sillä saan itse nousta sängystä aika omaan tahtiin eikä toveri ole säntäilemässä ulos ennen aamukuutta. Sissi tulee kyllä herättämään joka aamu aikaisin, mutta lähes aina kun se huomaa minun heränneen, se käpertyy viereeni ja pistää itse silmät kiinni. Niin että kiitoksia vain! Viikonlopun aikana keräämme kertaalleen ulostenäytteitä ja maanantaina ne lähtevät laboratorioon tutkittavaksi. Nyt siis kaikki tassut ja sormet ristiin, että saataisiin puhtaat paperit Giardian osalta. Ainakin Sissin voinnin puolesta voisi tehdä olettamuksen, että tuo pirulainen olisi poissa sillä kakan laatu on muuttunut kutakuin...