Siiselsson

Ihanaa aloittaa hyvillä uutisilla - me nimittäin nukuimme viime yönä! Ihan sellaiset vanhan kunnon oikeat unet, taisi olla jopa yli 8 tuntia unta. Johonkin nuolemissessioon heräsin mutta käänsin kylkeä ja jatkoin unia. Olen nimittäin huomannut, että Sissille on tullut tapa pitää tällainen kissamainen itsensäpuhdistamissessio yöaikaan. Kun huomasin, että epämääräinen lutkuttava ääni ei aina olekaan sitä närästykseen viittaavaa maiskuttelua vaan, että koiralla on joku ihan muu agenda meneillään, olin aika helpottunut. Närästysoireita meillä on nyt possupuurolla ollut vähemmän, kirputus, tassujen narskuttelu on kuitenkin edelleen päivittäistä. En löydä koiran ihosta punoitusta tai mitään iho-oireiluun viittaavaa. Olen katsellut tuota kirputtelua nyt jonkin aikaa ja miettinyt päätäni puhki, olisiko se oire esimerkiksi kivusta, onko se kutinan lievittämistä vai onko se mahdollisesti jopa päälle jäänyt tapa? Olen pitänyt edelleen oirepäiväkirjaa seuraavaa eläinlääkärikäyntiä varten. Miel...

Hyvä kysymys. En siis meinannut vastata tuohon kysymykseen, sillä vastausta siihen en tiedä. Ja toki on vielä mahdollista, että joku nappula sille sopiikin, kaikkea kun ei todellakaan olla vielä kokeiltu. Erilaisia nappuloita on markkinoilla niin paljon kuin vain jaksaa etsiä. Sissin oireilu alkoi sen ollessa noin puolivuotias ja ruokavaliona oli ollut pentunappula + lihaa vaihtelevasti noin 60/40 suhteessa. Sissi on tähän mennessä syönyt seuraavia nappuloita: Sam's Field Puppy  Pure Natural Puppy  Royal Canin Gastro Intestinal  Brit Care Puppy  Noiden lisäksi ehdin ostaa Pure Naturalin Grain Free lammas-bataatti nappuloita, mutta niitä koira söi desin verran ja nousivat myös ylös sen siliän tien. Sissin oireet alkoivat sen syödessä Sam's Fieldiä, jota olin juuri vaihtamassa Pure Naturaliin. Oireilu oli nappuloiden syöttämisen aikaan lopulta niin voimakasta, että päätin sitten jättää nappulat kokonaan pois ja aloittaa tuo riisi-naudanmaha kokeilu joka oksen...

Onpa ollut sosiaalisessa mediassa myrskyä viime päivinä. Satuin huomaamaan, että samainen eläinlääkäri joka juuri tällä hetkellä hoitaa tätä meidän tapaustamme, on antanut Helsingin Sanomille haastattelun viime aikoina kohua herättäneestä aiheesta, nimittäin koiran ruokkimisesta vegaanisesti. Luin  artikkelin ja mielestäni se oli asiallisesti kirjoitettu. Vähän hämmästelin joidenkin ihmisten reaktioita, missä parjaavat eläinlääkäriä ammattitaidottomaksi ja yhden artikkelin perusteella alkavat nyt boikotoimaan koko ketjua, missä tämä kyseinen eläinlääkäri sattuu työskentelemään. Minusta ihmisten reaktiot tuntuivat ylireagoinnilta, jotkut kommentit jopa asiattomilta. En itse kyseisestä artikkelista löytänyt kohtaa missä Rinkinen varsinaisesti suosittelisi vegaanista ruokavaliota koiralle vaan toteaa sen vain olevan teoreettisesti mahdollista. Itse ainakin luin nämä kommentit teoreettiseen viitekehykseen vetoavana asiakommenttina, missä ei oteta kantaa siihen, kannattaako koiraa ruok...

Viime perjantain kävimme tapaamassa viidettä eläinlääkäriä koskien Sissin vatsavaivoja. Eläinlääkäri Minna Rinkinen  laittoi sitten kertaheitolla paletin uusiksi. Eikä ollut ollenkaan huono asia se. Olen jo pitkin matkaa epäillyt, että Sissin oireiden taustalla voisi olla jonkinlainen ruoka-aineyliherkkyys. Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, ettei yksikään koirani ole koskaan ollut kovin herkkävatsainen, joten minulla ei ole ollut entuudestaan käytännössä mitään käsitystä siitä, millä tavoin koiran ruoka-aineyliherkkyys voisi oireilla ja mitä se oikeastaan tarkoittaa käytännössä. Sissin diagnoosiksi nimettiin krooninen gastriitti eli vatsan ärsytystila, joka johtuu ruoka-aine yliherkkyydestä.  Koirastahan ei ole tähän mennessä löytynyt tutkimuksissa mitään hälyttävää ja oireet ovat pitkin matkaa alkurysäyksen jälkeen olleet suhteellisen maltillisia, mutta silti olemassaolevia. Olen kauhuissani lukenut eri keskusteluista, kuinka jonkun koira oksentaa verta ja miettinyt, ...

Viimeinen viikko on ollut aika raakaa ajoa taas. Nämä ovat niitä hetkiä kun yöunet ovat jääneet sen verran vähille, että kognitiiviset taidot ovat alkaneet olla koetuksella. Pää on ollut ihan täynnä, väsyttää niin että silmiin sattuu. Viime viikolla, saamieni suositusten sekä teoreettisen pohjan rohkaisemana, ostin Murren Murkinasta Anicolin Boulardii valmistetta. Maksoi piirun verran alle 30 euroa. Boulardii-kuurin ideana oli " tuottaa soluille tärkeitä polyamiineja eli rakennusaineita, jotka edistävät haavojen sekä tulehdusten paranemista limakalvoilla.  " ( Anicolin sivut ). Limakalvoja korjaavan kuurin sanotaan parantavan vatsan toimintaa ja tätä myöten myös vähentävän närästysoireilua. Suositussa Makkosen Pojat -blogissa on tästä myös juttua. Aloitimme kuurin tiistaina ja keskiviikkona alkoi oikein kunnon ripulishow. Sen lisäksi närästi ja sulamattomat riisinjyvät nousivat viimeisen kerran vatsalaukusta ylös, näin siis päätin. Pari yötä meni katkonaisilla unilla ja olt...

"Seurataan tilannetta" - sanovat aina kun olemme lähteneet eläinlääkäristä kotiin. Olen tehnyt itselleni Sissin oireita seuratakseni tällaisen oirepäiväkirjan, johon koitan kirjoittaa mahdollisimman tarkasti kaikesta mikä voisi auttaa meitä löytämään ratkaisua ongelmaamme. Ajattelin, että joku voisi hyötyä tällaisesta pohjasta joten se on vapaasti lainattavissa ja linkattavissa eteenpäin.  OIREPÄIVÄKIRJA AVAUTUU PDF-TIEDOSTOON TÄSTÄ

Pääsinpäs viimeisimmässä postauksessa toteamaan, että hyvin menee. Siitä tämän kertainen otsikko. Moniin sairauksiin, johon ei löydy yksiselitteistä täsmähoitoa, kuuluu olennaisena osana eräänlainen parantumisen prosessi, jossa varovaisin askelin mennään välillä eteenpäin ja välillä tullaan taaksepäin kun joku menee pieleen. Kun joudutaan ottamaan takapakkia, pitäisi kuitenkin muistaa ettei se aina tarkoita totaalista syöksykierrettä siihen pahimpaan mistä alunperin lähdettiin. Tarvitaan lehmän hermoja, armollisuutta itseään kohtaan, lempeitä ajatuksia varsinkin niinä hetkinä kun turhauttaa, ahdistaa ja masentaa. Minulla on taipumus harmistua todella paljon jos Sissillä tulee huonompia päiviä. Koen valtavaa epäonnistumista sen lisäksi, että toisen huonon olon sivusta seuraaminen tuntuu äärimmäisen ikävältä. Epätoivoon on kuitenkin täysin turha vajota, tai lähteä tekemään liian nopeita ratkaisuja. Kun tulee takapakkia, minulla on taipumusta entistä enemmän lähteä ratkaisemaan ongelmaa...

Viikko on vierähtänyt äkkiä. Siiselssonin pötsi voi aivan hyvin. Olen lisännyt ruokavalioon varovasti pienin annosteluin seitiä, joka on tuntunut tytölle maistuvan. Kypsennän kalan samalla tavalla kuin naudanmahan eli hauduttamalla. Laitan kalan/mahan ruokakippoon, keitän vedenkeittimellä vettä ja kaadan kiehuvaa vettä astian piripintaan. Annan seistä kannen alla vartin verran riippuen siitä onko ruoka kuinka jäistä (usein otan sulamaan edellisenä iltana päiväannokset jääkaappiin ja ne ovat tässä vaiheessa vaan vähän kohmeisia).  Kaadan turhan veden pois ja lisään lopuksi vasta loput ainekset päivän ruoka-annoksesta riippuen. Sissi odottaa aina innokkaana ateriaansa, se ei näille ruoille nirsoile. Joskus pienempänä pentuna se saattoi nyrpistää nenäänsä ruokakupille, mutta sanoisin ettei koirani koskaan ole ollut nirso ruoan suhteen ja se on kyllä mieltä lämmittävä asia. Pohdin männä viikolla pariin kertaan mistä kaikesta tahtoisin kirjoitella ja aika paljon olen hahmotellut jo er...