Tekevälle sattuu, tällä kertaa silmään
Viime viikolla saatiin vihdoin puhtaat paperit Giardian osalta, nyt se on saatu pois päiväjärjestyksestä. Suuri helpotus! Sissi on voinut oikein hyvin viime päivinä, turkki kiiltää ja maha toimii. Välillä sitä on miettinyt, että näinkö helpolla päästiin? Tai no helpolla ei kyllä olla päästy jos miettii mitä kaikkea viime kuukausina on tapahtunut, ehkä siihen on vain saanut sopivaa perspektiiviä ja arjen helpottuessa huolen määrä on jo päässyt unohtumaan.
Kunnes... wait for it..
Haava silmässä!
Olimme nauttineet jo melkein viikon verran elämästä ilman jonkin näköistä jatkokäyntiä eläinlääkärillä kunnes tässä yhtenä aamuna heräsin ja huomasin koiran toisen silmän turvonneen. Se siitä seesteisestä arkielämästä sitten.
Silmävaurioiden kanssa täytyy aina olla todella tarkka, ja hakeutua välittömästi eläinlääkäriin. Vaikka oireet olisivat ihan selvät, esimerkiksi silmätulehdukseen viittaavat, ei pidä missään nimessä koskaan itse lähteä omatoimisesti hoitamaan. Niinpä varasin samantien ajan tutulle eläinlääkärille jonne pääsimme saman aamun aikana. Väriainetestillä selvisi, että Sissillä on ihan pieni naarmu verkkokalvolla ja siitä johtuu myös silmän turvotus. On täysi mysteeri mistä se on sen saanut, mutta siihen nähden miten vilpertti tuo koira on, en ihmettele etteikö olisi tökännyt itseään ulkona oksaan. Voi myös olla, että haava on tullut hiekasta. Itse kovasti toivoisin, että se ei olisi tullut göötin ja norfolkin terrierin pienestä välienselvittelystä mutta sekin on mahdollista. Onneksi haava ei ollut iso ja saimme siihen heti sopivat lääkkeet.
Silmä on varmasti ollut kipeä, Sissi pisti nimittäin kunnolla hanttiin kun silmää yritettiin tutkia. Silmätippojen laittaminenkaan ei ole sujunut ihan ongelmitta. Mutta otin lähestymistavaksi saman kuin kynsienleikkuun opettelussa eli maltilla ilman väkisin pakottamista ja kiinni pitämistä. Naksuttimen kanssa palkaten totutin ensin koiraa siihen, että silmätippapullo tulee lähelle kasvoja ja että otan päästä otteen, seuraavaksi että käsi ja pullo tulee lähelle silmää. Ensimmäisten tippojen saamiseen meni melkein puoli tuntia per tippa, niin rauhassa edettiin. Seuraavana aamuna tipan laittamiseen meni jo alle 10 minuuttia ja koira suostui pyytäessä menemään tuolille toimenpidettä varten. Ehkäpä tämä silmätippojen laittamisen harjoittelu palkitaan joskus myöhemmin elämässä, kun koira tottuu tähänkin toimenpiteeseen. Aiemmin silmiin kun ei ole mitään joutunut laittamaan niin varmasti on koiralle uusi asia.
Onneksemme tipat alkoivat vaikuttaa heti ja muutos koiran silmässä näkyi jo vuorokaudessa. Kuuri on kuitenkin yli viikon mittainen ja toimimme tietysti sen mukaisesti. Sen jälkeen menemme vielä tarkastamaan eläinlääkäriin, että haava on varmasti parantunut.
Kyllä tekevälle sattuu! Mutta onneksi olemme aina hyvissä käsissä ja apua on saatavilla. Eipä ole ehkä kaikki nallekarkit menneet tasan meidän kohdalla mutta tästäkin selvittiin taas säikähdyksellä ja jos jotain positiivista voi tästä irti repiä niin tulipahan taas opeteltua uusi yhteinen asia koiran käsittelyyn liittyen. Reipas Siiselsson!
Kunnes... wait for it..
Haava silmässä!
Olimme nauttineet jo melkein viikon verran elämästä ilman jonkin näköistä jatkokäyntiä eläinlääkärillä kunnes tässä yhtenä aamuna heräsin ja huomasin koiran toisen silmän turvonneen. Se siitä seesteisestä arkielämästä sitten.
Silmävaurioiden kanssa täytyy aina olla todella tarkka, ja hakeutua välittömästi eläinlääkäriin. Vaikka oireet olisivat ihan selvät, esimerkiksi silmätulehdukseen viittaavat, ei pidä missään nimessä koskaan itse lähteä omatoimisesti hoitamaan. Niinpä varasin samantien ajan tutulle eläinlääkärille jonne pääsimme saman aamun aikana. Väriainetestillä selvisi, että Sissillä on ihan pieni naarmu verkkokalvolla ja siitä johtuu myös silmän turvotus. On täysi mysteeri mistä se on sen saanut, mutta siihen nähden miten vilpertti tuo koira on, en ihmettele etteikö olisi tökännyt itseään ulkona oksaan. Voi myös olla, että haava on tullut hiekasta. Itse kovasti toivoisin, että se ei olisi tullut göötin ja norfolkin terrierin pienestä välienselvittelystä mutta sekin on mahdollista. Onneksi haava ei ollut iso ja saimme siihen heti sopivat lääkkeet.
Onneksemme tipat alkoivat vaikuttaa heti ja muutos koiran silmässä näkyi jo vuorokaudessa. Kuuri on kuitenkin yli viikon mittainen ja toimimme tietysti sen mukaisesti. Sen jälkeen menemme vielä tarkastamaan eläinlääkäriin, että haava on varmasti parantunut.
 |
| Päivän silmätippakuurin jälkeen silmän turvotus oli jo laskenut huomattavasti |
Hienoa, että vatsa toimii siskolla ! Vieläkö jatkatte kotiruualla vai kokeiletteko nappuloita ?
VastaaPoistaTuollaiset naarmut ja silmätulehdukset tulevat varmaan jokaisella koiran omistajalla joskus vastaan. Meilläkin Minnillä on nyt silmälääkitys toiseen silmään loppuiäksi.(täytti viikko sitten jo 12 v !) En muista sairauden nimeä, mutta silmävoidelääkitys auttaa. Minnillä ja Nekulla kanssa opeteltiin jo pienestä pitäen kaikki hoitotoimenpiteet (korvat ,silmät , kynnet) kunnon palkan kanssa. Nyt ei ole ongelmia eläinlääkärissä. Ennen toimenpidettä otetaan "superhypernamiherkku" (yleensä possunkorva tai -nenä) esiin pöydälle ja pyydetään istumaan tai maahan toimenpiteestä riippuen. Hoidetaan homma ja palkka koirille. Nyt osaavat jo odottaa vuoroaan.
Iineksen kynsien leikkuun hoitaa emäntä nyt kun isäntä leikkasi liian syvälle. Tämäkin ollaan jouduttu sitten opettelemaan uudestaan. Aluksi ihan vain kynsi kerrallaan ja palkka, nyt menee jo tassu kerrallaan ennen pientä palkkaa ja kun kaikki on leikattu tulee se "jackpot" palkka. :)
Ilosta kevään odotusta siskolle ja "hovimestarille" !
T: Iines ja alamaiset
Moikka! Jatketaan edelleen kotiruoalla, se on näyttänyt Sissille parhaiten toimivan :) Sissi antaa onneksi tehdä lähes mitä tahansa toimenpiteitä mukisematta, nyt uuden edessä on sitten taas jouduttu harjoittelemaan. Me leikataan kynsiä parin viikon välein aina vähän kerrallaan, ettei vahingossakaan menis liian pitkiksi ja tulisi tuota mainitsemaasi haaveria. Veikkaan, että Sissin luonteella se muistaisi sen ikuisesti :D
PoistaHei, Saanko kysyä, että olit Facen IBD koiraryhmässä, mutta nyt et enää ole. Onko siihen joku syy?
VastaaPoistaHeippa! Seurasin ryhmää aikani ja se oli tosi surullista luettavaa, tuli siis ihan paha mieli kun ihmisillä niin rankkaa koiriensa kanssa :( . Sissillähän ei ole diagnosoitu IBD:tä missään vaiheessa mutta toki sieltä sai ajatuksia oireiluun niiden ollessa pahimpana. Ennen poistumista mietin, että haluaisin kovasti kommentoida joihinkin keskusteluihin mutta mikäs minä olen ketään neuvomaan :) Oman mielenrauhani takia olen poistunut kyllä muutamista muistakin somen koiraryhmistä, kun huomasin roikkuvani niissä liikaa :D
PoistaAivan mahtavaa,että giardia on nyt selätetty ja Sissi voi hyvin.Oletteko kaikki lääkitykset pystyneet lopettamaan ja Sissi on saanut elää normaalia terveen koiran elämää? Tuntuu varmaan mahtavalta!Upeaa,että Sissi on saanut emännäkseen noin perusteellisen tarmokkaan ihmisen,joka jaksaa paneutua asioihin ja hakea apua monilta tahoilta.
VastaaPoistaVoi kiitos kauniista sanoistasi! :)
PoistaSissi voi nyt aika hyvin, edelleen syö kotiruokaa ja saa siihen lisäravinteet sekä vahvoja maitohappobakteereita. Ne ovat tuoneet paljon apua eikä mitään varsinaisia lääkkeitä (kuten Ranixal) ole enää pitkään aikaan tarvittu. Kyllä todella alkaa tuntumaan siltä, että saamme elää aika normaalia arkea :)