Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2017.

Koirani syö pulled porkia

Kuva
Sattuipa käymään niin, että postiluukusta tipahti K-Supermarketin tarjouslehtinen ja siinä mainostettiin isosti possupäiviä. No sepä sattui sopivasti! Suuntasin sitten aamupäivällä suoraan Supermarketin tuoretiskille ja aiheutin lievän hämmennyksen pyytämällä 15 kiloa etuselkää 1,5-2 kilon vakuumipaketeissa. Onneksi myyjät toipuivat hämmennyksestään nopeasti ja parin tunnin päästä kävin hakemassa ison kasan lihaa - koiralle tietysti! Kotona koirakin oli ihmeissään. Onks nää mulle?! Kun tajusin mitä olin tehnyt, löin pari kertaa päätä seinään. Possun etuselkä oli kieltämättä halpaa mutta hitto mikä työ tästä tulee. Pyysin, että leikkaisivat jo isoimmat ihrat paloista pois mutta luut olivat sitten jättäneet. Enkä myöskään muistanut, miten rasvaista tuo etuselkä, joka siis kasslerina paremmin tunnetaan, onkaan. No eihän siinä, kotikeittiöni muuttui hetkellisesti teurastamoksi kun tutustin pariin ensimmäiseen lihakimpaleeseen. Loput meni suoraan pakkaseen suunnitelmien mukaan. Lähdin...

Arjen arpapeliä

Kuva
Viimeisen viikon aikana olen seuraillut vierestä Sissin sopeutumista Trovetin peura-peruna ruokaan aika epätoivoisin mielin. Rokotusten jälkeinen mahdollinen ripuli ei varmaan ollut pelkästään reaktio rokotteeseen vaan todella syypäänä on ollut tuo ruoka. Vaikka pidin määrän maltillisena ja sekoitin sitä possun sekaan, ulosteet olivat löysiä ja uutena ilmiönä tuli ns. äkkikakka. Kun hätä ilmeni, oli koiran pakko päästä tyhjentämään suolta ja toissayönä se tapahtui sitten pari kertaa olohuoneen lattialle. Ei hyvä. Ei hyvä ollenkaan. Päätin, jälleen kerran, palata takaisin lähtöpisteeseen. Padassa porisi taas possupata, jossa mukana possua ja bataattia. Lihan osuus ruoasta on noin 70% eli aika paljon. Kuitulisänä kokeilin ensin kauraleseitä ja pari ruokalusikallista tattaripuuroa, mutta niiden lisääminen toi mukanaan närästelyoireet. Yöllä heräsin siihen, kun Sissi nuoli seinää. Seuraavana päivänä töissä ollessani satuin katsomaan kamerasta miten koiralla menee, ja näin kuinka se nuoli...

On tää arki taas yhtä suurta turhautumista

Aloitettiin viime viikolla kokeilemaan Trovetin peura-peruna säilykettä hyvin varovasti. Viikonlopun aikana tuli vähän löysää ulostetta mutta se lopulta kiinteytyi ja huokaisin maanantai-aamuna, että jes - nyt ollaan taas voitettu hetkellisesti, ehkä tämä ruoka nyt voisi Sissille sopia. Maanantaina käytiin aamulla myös eläinlääkärissä 1.vuotis rokotuksilla, jonka jälkeen sitten riemu taas repesi. Illalla Sissin maha oli taas ihan löysällä ja tiistai mentiinkin sitten jo varpusparvi-osaston ripulille. Tuotokset ovat edelleen löysiä mutta spruut-kakkaa näkyy jo onneksi vähemmän. Mikään ei oikeasti turhauta niin paljon kuin se, että luulee päässeensä kohti parempaa ja tulee takapakkia. Yksi askel eteen, kaksi taakse. Siitä olen kirjoittanut ennenkin. Sitä parhaansa mukaan koittaa löytää sopivia ratkaisuja ja ehtii jo huokaista voitonriemuisena helpotuksesta kunnes koiran peräpäästä kuuluu "sprööt" ja siinäpä sitä taas ihmetellään sitten. Arkea helpottaakseemme tätä Trovetia ...

Synttärisankarin valeraskaus

Kuva
Sissi täytti pari päivää sitten 1-vuotta. Onnea Siiselssonille! :) Synttäreitä juhlittiin kotona maltillisesti arkisin askarein. Sissiä on viime päivinä vaivannut edelleen löysät ulosteet ja kaupanpäälle valeraskaus. Epäilin jo viime viikolla, onkohan tuon neidin pään sisällä nyt mitään tolkkua ja samoista asioista puhelin myös meidän kouluttajalle. Syy omituiseen käytökseen selvisi kun iltarapsutusten lomassa tunsin Sissin mahassa omituisen patin. No eihän tuo mikään patti ollut vaan turvonnut maitorauhanen! Kun siinä vatsaa tutkin ja pattia tunnustelin, tunsin kädessä yhtäkkiä märkää eli kyseessä oli tietysti vuotava nisä. Oli siinä hetken ihmettelemistä mutta tämän löydöksen tehdessäni olen laittanut viimeaikaisen omituisen haahuilun ja mielialanvaihtelut koiralla tuon valeraskauden piikkiin. Sissi ei hoivaa lelujaan eikä mitenkään erityisemmin tee pesää, ellei lasketa armotonta mattojen kaapimista. Jäin pohtimaan, voisiko tämä vatsan toimintaan vaikuttaa ja varmasti jotenkin va...

Palkkausnameista ja koiran ihmeellisestä suolistosta

Siinäpä nimittäin vasta pulma on ollut ratkottavana. Kokeilin pari viikkoa sitten antaa Sissille eläinlääkäristä ostettua Specificin hydrolisoituja allergianameja, jotka kyllä koiralle maistui mutta jotka löytyivät sitten paria tuntia myöhemmin nättinä kasana lattialta. Sissin maha on niin herkkä, että se kyllä nopeasti reagoi jos jokin ruoka-aine ei sille sovi. Yleensä se reaktio on ruoan oksentaminen. Olen silloin tällöin, kun maha on muuten ollut rauhallinen, kokeillut hyvin maltillisesti jotain uutta ja esimerkiksi näiden Specific merkin namien tausta-ajatuksena oli tietysti se, että jos ne sopisivat, koiralle voisi mahdollisesti sopia jokin sen merkin ruokakin. Tällä kertaa ei sopinut, siis edes nämä kuuluisat hydrolisoidut proteiininlähteet, joita koiran ei pitäisi tunnistaa allergeenina. Sissin kohdalla ei tosin puhuta varmastikaan varsinaisesta allergiasta vaan ennemmin yliherkkyydestä tiettyihin ainesosiin ruoassa tai peräti herkkyys siihen, missä muodossa ruoka on. Tähän ol...

Pakkaset paukkuu, vähän kuulumisia myös mahan toiminnasta vaihteeksi

Kuva
Kun talven kunnon pakkaset eilen iltasella saapuivat, kääntyi Sissi muutaman kymmenen metrin jälkeen kotiin päin - eikä sen jälkeen ole kovin kauaa ulkona viihtynytkään. Kaivoin esille lahjaksi saadun palttoon, joka aiheutti sille kummastusta ja lievästi sanottuna ahdistusta.. :D Ulkona Sissi lähinnä sukelsi pitkin tienposkea vaan ei saanut pukua irtoamaan. Sen turvin sentään päästiin sen verran pitkälle, että koira sai tarpeensa tehtyä. Näemmä tämä -20 astetta on Sissin pakkasraja. Siis eihän tämän näköisenä voi mihinkään lähteä! Viime aikoina vatsan toiminta on ollut - ihan ok -. Pientä lorinaa kuuluu mahasta välillä mutta vatsa ei ole kovin turvonnut eikä koira arista mitenkään vatsaa kokeiltaessa. Maiskuttelua ja suupielten lipomista näkyy edelleen mutta se ei näytä samanlaiselta närästelyltä kuin syksyllä, jolloin Sissi oikein hakeutui tiettyihin asentoihin oloaan helpottamaan. Ehkä maiskuttelu on vain jäänyt sijaistoiminnoksi, mistäs noita tietää. Olemme viime aikoina pain...

Ensimmäinen uusivuosi

Kuva
Jo pienenä pentuna Sissi alkoi osoittamaan merkkejä siitä, ettei sitä kovat äänet ja pauke paljoa tunnu hetkauttavan. Meillä nimittäin tämän Siiselssonin lisäksi harrastetaan musiikkia ja koira on saanut pienestä pitäen vierestä kuunnella erilaisia soittimia sekä kaikenlaisia ääniä, mitä kuuluu kun soittimia korjataan. Siinä kuuluu poksumista, narinaa, ininää, vinkumista. Ei ihmisenkään korvalle miellyttävää mutta kaikenlaisia sellaisia ääniä, joita koira voisi periaatteessa kyllä säikähtää. Sissi on niihin tottunut eikä korvaansa letkauta, vaikka kitaravahvistimesta kuuluisikin jokin säröääni.    Kaikenlainen musiikkiin liittyvä pauke on toki täysin eri asia kuin uudenvuoden raketit. Etukäteen soitin Sissille muutamia kertoja sellaisia netistä löytyviä ilotulistusnauhoja, eikä koira tuntunut niihinkään juuri reagoivan. Olin siltä osin suhteellisen levollisin mielin, sillä mitään juhlimista en ollut muutenkaan suunnitellut. Koiran ensimmäinen uusivuosi, tärkeä mennä se...