Siiselsson

Ah, ihana kevät. Juu ei. Se on kivaa, ettei pakkaset pauku mutta tämä lumen sulaminen tuo mukanaan ilmiöitä, jotka voisin kernaasti skipata. Ottaa vastaan kuivat tiet, auringonpaisteen, vihertävät tienpientareet ja valosta saadun energian. Koska kuitenkin asutaan täällä pohjoisen leveyksillä, saa noita edellä mainittuja odotella varmaan kesäkuuhun asti. Ehkä eniten jännittää, palaako syksyn kosteilla keleillä kiusannut ihottuma. Onneksi toistaiseksi merkkejä ei näy, ja yritän pitää koiran mahdollisimman puhtaana. Mikä tietysti tarkoittaa pesua joka ikisen lenkin jälkeen. Viime viikolla olin lähdössä, kiireessä tietysti, töihin ja ihmettelin Sissin toista etutassua, joka näytti pahanenteilevän mustalta. Johonkin pikeen se oli onnistunut astua ja piki tunnetusti on sellaista, jota ei saa millään shampoollakaan pois. Yritin parhaani mukaan pestä tassua, mutta mustaa tarttui pyyhkeeseen pesusta huolimatta. Siinä vaiheessa oli jo pakko juosta junalle, ja toivoa ettei pikitassu käy pyyhk...

Alkuvuoden saldona on ollut Sissin ihotulehduksen selättäminen, muutama erittäin hyvä koiriin liittyvä luento sekä useita artikkeleita, jotka ovat saaneet pohtimaan koiran kanssa elämistä monelta eri näkövinkkeliltä. Lisäksi ollaan päästy tokoilemaan, mistä tietysti ollaan molemmat oltu aika innoissamme. On virkistävää palata aika ajoin tänne blogiin ja huomata vanhoista teksteistä, miten paljon ollaan tultu ajassa eteenpäin. Miten omat ajatukset ovat muuttuneet ja miten paljon itseluottamusta omaan tekemiseen on tullut, sellaista hyvää itseluottamusta. Kun luen vanhoja tekstejä huomaan, että niiden takana on ollut menetyksen pelkoa, epätietoisuutta ja varmasti vähän myös naiivia uskoa mihin tahansa tietoon, joka sillä hetkellä on tuonut meille apua. Nämä ovat tärkeitä havaintoja. Reilu vuosi sitten huomasin, miten vähän tiedän asioista mitä tulee koirani ravitsemukselliseen hoitoon. Sitten aloin tutkimaan, lukemaan, seuraamaan muiden keskustelua ja näiden seurauksena luulin hetkelli...

Vuoden vaihtuminen on monelle perinteisesti hetki, jolloin pysähdytään miettimään kulunutta vuotta, ehkä tekemään lupauksia seuraavalle. Vihdoin ehdin istahtaa tähän blogimme äärelle ja pohtia vuotta 2017 pienen Siiselssonin näkökulmasta. Aika paljon on vuoteemme mahtunut. Vuosi sitten tammikuussa epämääräiset vatsaoireet vaivasivat kovin, eikä ollut tietoa mikä Sissiä vaivasi. Löysimme etsintöjen jälkeen avun Eläinklinikka Timantin Sannalta ja Sissiltä löydettiin tuolla reissulla giardia. Häätöprosessin jälkeen alkoi toipuminen, joka on jatkunut hyvin pitkin koko vuotta. Vatsavaivat todella tuntuvat nyt siltä, että ne voidaan hyvillä mielin jättää taakse. Syksyn aikana Sissiä alkoi vaivaamaan ihottuma. Ihottuma ilmestyi samoihin aikoihin kosteiden kelien myötä ja se lähtee paranemaan yleensä heti kun tulee muutama kuivempi pakkaspäivä. Ruoka-aineallergiaa emme pidä todennäköisenä, koska ruokinnassa ei ole tapahtunut kesän jälkeen suurempia muutoksia. Varmuuden vuoksi kävimme kuitenk...