Ihmetyksiä koiran kotiruoasta, osa 1

"Kotiruoan valmistuksessa käytetään mielellään 2/3 annoksen tilavuudesta viljatuotteita ja 1/3 lihaa, kalaa, sisäelimiä tai muuta eläinperäistä valkuaislähteeksi". (Lähde: M.Hellemann & P.Marjeta: Koiran ruokinta. Art House 2014).

MIKSI? 

Olen nyt ruokkinut Sissiä niin sanotulla "kotiruoalla" joitain viikkoja ja Sissin oireet ovat koko ajan vähentyneet. Olen koittanut etsiä netistä tietoa - suomalaisilta sivuilta - koiran kotiruokinnasta ja eteeni tulee hyvin vaihtelevia käsityksiä siitä mitä koiran kotiruoka todella on. Ennen kuin lähden pohtimaan tuota ensimmäiseksi esittämääni kysymystä kotiruokinnassa käytetystä lihan määrästä, ajattelin heittää lähes täysin omiin kokemuksiini pohjautuvia kaskuja seuraavanlaisiin väittämiin:

• kotiruoka tarkoittaa ihmisten itselleen laittaman ruoan jämiä 

Ei tarkoita. Itse tykkään syödä aika paljon aasialaista ruokaa, eikä tulisi mieleenkään syöttää koiralleni sushilounaan jämiä. Sitä paitsi ei minulta jää jämiä. Mielestäni on virheellistä ajatella, että esimerkiksi tällainen yksinelävä lapseton kaupunkilainen syöttäisi koirallensa samaa makaronilaatikkoa, jolla on juuri ruokkinut nelihenkisen fantasiaperheensä. Jotkut kyllä syöttävät koirillensa lautasensa jämät mutta eihän jämillä ruokkiminen ole millään muotoa luokiteltavissa edes koiran ruokkimiseksi. Jos jämiä tahtoo koiralleen antaa, sen kun. Mutta kyllä sitä kunnon ruokaakin pitää tehdä ja onneksi moni niin tekeekin.

• kotiruokinta on todella vaikeaa, työlästä ja aikaa vievää

Jos todella on uusavuton Z-sukupolven edustaja, joka ei osaa keittää edes kananmunaa, koiran kotiruokinta saattaa olla vaikeaa. Keittiövälineitä täytyy olla ja jos oikein tahtoo päästä helpolla, niihin kannattaa myös vähän satsata. Minusta työläin konkreettinen vaihe kotiruokinnassa on ainesten valmistelu: kuoriminen, pilkkominen. Sen jälkeen työn hoitaa Crock Pot eli suomeksi haudutuspata. Sellainen maksaa n. 60 euroa kodinkoneliikkeessä ja se valmistaa koirani ruoan puolestani sillä aikaa kun minulla on muutakin elämää kuin koiran ruokintaan perehtyminen.  Kun ruoka on porissut padassa valmiiksi, survotan sen sauvasekoittimella ja laitan rasiaan. Sitten se on valmista. 

Se mikä saattaa tehdä kotiruokinnasta vaikeaa, on käsityksemme siitä, että koira kuolee jos se ei saa mikrogrammalleen tarkat määrät vitamiineja ja kivennäisaineita. Jotka joutuu antamaan sille purkista, koska ruoasta se ei niitä välttämättä täysin saa. Varsinkaan jos ei osaa laskea ravintoarvoja. www.fineli.fi kertoo mielestäni erilaisten suomalaisten raaka-aineiden ravintotietoja, jos tahtoo perehtyä asiaan tarkemmin. Sitten on näitä sivustoja, jotka muka kertovat paljon D-vitamiinia koira tarvitsee. Tai sitten sen kivennäislisän antaa siitä valmiista Multidog-jauheesta, jota saa lemmikkitarvikeliikkeestä ja apteekista. Kotiruoan sekaan voi myös lisätä kalaöljyä tai muita öljyjä, mitä nyt kokee itse tarpeelliseksi tai mitä joku asiaan perehtynyt suosittelee. Mielestäni koiran ruokinta ylipäätään on tehty hirveän monimutkaiseksi eikä mitään tietoa saa mistään helpolla vaan se pitää itse oivaltaa tai jostain kaivaa. Kotiruokinta on mielestäni helppoa, jos siitä, kuten mistään muustakaan, ei tee liian vaikeaa.

• kotiruokinta on kallista 

Jos syöttäisin Sissille teollista (mikä on toki edelleen mahdollista tulevaisuudessa) hypoallergeenista märkäruokaa, tulisi se maksamaan arviolta 5-7€/pvä. Tällä hetkellä kotiruoka, jota teen ruokakaupasta ostetuista laadukkaista suomalaisista raaka-aineista maksaa meille n. 2 €/pvä.

• kotiruoka on samaa kuin Yrjölän puuro

Yrjölän puuro on varmaan joku vanha uskonto. Se on sitä aitoa suomalaista kotiruokaa, joka auttaa kaikkeen. Sitä syötetään koiralle, jolla on ripuli ja sitä syötetään koiralle, joka saa kaiken tarvitsemansa nappulasta, jota se myös syö pääasiassa mutta sitä Yrjölän puuroa on niin kiva antaa. Tätä puuroa ei tartte edes osata tehdä itse, vaan sitä voi ostaa myös marketista valmiina sekoituksena. Yrjölän puurosta on kirjoitettu suhteellisen kattava artikkeli, jonka voi lukea vaikka tästä.

• kotiruokinnassa liha annetaan kypsänä ja koiran pitäisi syödä vain raakaa lihaa

Jännää on se, että suhteellisen moni ihminen lisää Yrjölän puuroon lihan kypsänä, vaikka herra Yrjölä itse on virkannut siitä näin: "Kaikki eläinperäinen ruoka pitäisi syöttää koirille raakana. Keitettäessä tai paistettaessa pieneliöstö tuhoutuu".  Sitten tähän vasta-argumenttina samaisesta Hellemanin ja Marjetan Koiran Ruokinta - kirjasta: "Lihaa voi tarjota koiralle joko kypsänä tai raakana; ravitsemuksellisesti sillä ei ole merkitystä. Kypsentämisestä on kuitenkin monenlaista hyötyä koiran ruuansulatuskanavan toiminnalle ja terveydelle. Kypsennys tuhoaa mikrobeja ja siten myös pidentää lihan käyttöaikaa. Yksi kypsennyksen hyöty jää usein huomaamatta: kun koiralle tarjottava muona on lähellä sen omaa ruumiinlämpöä, koiran ei tarvitse itse lämmittää sitä sopivan lämpöiseksi mahalaukussa, ja näin energiaa säästyy. Lämmitetty muona on myös maittavampaa" 

Sissin vatsaoireet lähtivät lievittymään kun aloin antamaan sille ruokaa lämmitettynä. Sen maha ei kestä raakaa lihaa, joten meille esimerkiksi raakaruokinta ei ole vaihtoehto. Ruoka-aineyliherkkyydestä kärsivä koira, jolla on ongelmia ruoansulatuksessa, voi siis kokemuksemme mukaan hyötyä lämmitetystä, kypsästä lihasta.

• kotiruoan pitää olla monipuolista ja vaihtelevaa 

No tietääkseni aika moni koira on elänyt suhteellisen onnellisen elämän syömällä tasan yhtä ja ainoaa ruokaa koko elämänsä. Tässäpä nyt kopioitu suoraan Kivuton Verkkokaupasta tällainen allergiaruoan lause: "Suositellaan käyttämään Trovet Hypoallergenic (peura) alkuun 3-8 viikkoa. Kun yliherkkyysoireet katoavat, Trovet Hypoallergenic (peura) voidaan syöttää koko eliniän." Eli kaiken järjen mukaan, jos koira voi syödä samaa teollista kuivamuonaa päivästä toiseen, eikö se voi syödä samaa "äitin tekemää ruokaa" päivästä toiseen jos se sille maistuu, ja se voi sillä ruoalla hyvin? 

• kotiruoan pääraaka-aineena on hiilihydraatin lähteet kuten viljat 

Nyt päästiin asiaan ja tätä olen ihmetellyt tässä kun olen etsiskellyt sopivia "reseptejä" kotiruoalle. Lähes kaikkialla, jopa alan ammattikirjallisuudessa, suositellaan lihan määräksi 1/3 ruoasta. Jos koira voi elää joidenkin ruokintasuuntausten mukaan pelkällä lihalla, miksi kotiruoassa lihan määrä on näin vähäinen? Miksi meille kuluttajille suositellaan, että jätetään kauppaan nappulat, joiden lihapitoisuus on alle X prosenttia? Jos kerta voin tehdä koiralleni laadukasta itse tehtyä ruokaa, miksi ihmeessä tekisin siitä vähä-lihaisampaa kuin lähes kaikki muu markkinoilla oleva koiranruoka?

Bonuksena: Satuinpa tutustumaan tarkemmin Best-in koiranruokavalmistajaan, ja huomasin heidän sivuillaan varsin pätevää informaatiota tuoreruoasta, jota he myös "koiran kotiruoaksi" kutsuvat. Lihat nimittäin tulevat HK:lta ja Atrialta eikä ruoassa käytetä lainkaan lisäaineita. Kotikeittiön Possukiusauksen ainesosat ovat: suomalainen sianliha ja -elimet (64 %), vesi, peruna, kananmuna, liivate (sika), kivennäisaineet. Eli siis käytännössä täysin samoja raaka-aineita mistä itse teen koiralle kotiruokaa eroteltuna niin, että Best-In on lisännyt ruokaan kivennäisaineet valmiiksi. Mutta koska Best-In on imagoltaan profiloitunut markettiruoaksi, se ei automaattisesti voi olla hyvää ruokaa koiralleni. Tämä on uskomus, johon itsekin aluksi kompastuin kunnes luin tarkemmin mitä ruoka sisältää. 

En ole nyt kuitenkaan ruokkimassa koiraani Best-In ruoalla vaan aion jatkaa koekeittiössäni koiralleni sopivan ruoan kokkailua. Tänään se on syönyt nimittäin 5 tuntia haudutettua possua, äidin tekemää ruokaa. 

Äidin tekemää koiran kotiruokaa