Synttärisankarin valeraskaus

Sissi täytti pari päivää sitten 1-vuotta. Onnea Siiselssonille! :)

Synttäreitä juhlittiin kotona maltillisesti arkisin askarein. Sissiä on viime päivinä vaivannut edelleen löysät ulosteet ja kaupanpäälle valeraskaus.

Epäilin jo viime viikolla, onkohan tuon neidin pään sisällä nyt mitään tolkkua ja samoista asioista puhelin myös meidän kouluttajalle. Syy omituiseen käytökseen selvisi kun iltarapsutusten lomassa tunsin Sissin mahassa omituisen patin. No eihän tuo mikään patti ollut vaan turvonnut maitorauhanen! Kun siinä vatsaa tutkin ja pattia tunnustelin, tunsin kädessä yhtäkkiä märkää eli kyseessä oli tietysti vuotava nisä. Oli siinä hetken ihmettelemistä mutta tämän löydöksen tehdessäni olen laittanut viimeaikaisen omituisen haahuilun ja mielialanvaihtelut koiralla tuon valeraskauden piikkiin. Sissi ei hoivaa lelujaan eikä mitenkään erityisemmin tee pesää, ellei lasketa armotonta mattojen kaapimista. Jäin pohtimaan, voisiko tämä vatsan toimintaan vaikuttaa ja varmasti jotenkin vaikuttaakin. Koiran valeraskauden oireet tuntuvat olevan hyvin yksilöllisiä, joillekin sellaista tilaa ei tule ollenkaan. Ja joillain oireet ovat niin pahoja, että vain sen takia narttu on ollut syytä steriloida. Me emme ole sterilointia vielä tosissaan harkinneet, ehkä se on joskus käynyt mielessäni mutta en toistaiseksi näe sille perusteltua syytä. Yhdet juoksutkin vasta olleet, joten antaa ajan kulua ja katsotaan miten paljon koiran hormonaalinen toiminta vaikuttaa herkkään vatsaan.


Olen tehnyt nyt pitkän harkinnan jälkeen pienen muutoksen ruokintaan. Koska olemme taistelleet jo aika kauan vaihtuvien kakkamuotojen kanssa eikä mistään kuitulisästä tai maitohappobakteerista ole ollut näkyvää hyötyä, päätin että on syytä tehdä asialle nyt oikeasti jotain. Epäilykseni löysille ulosteille osuu perunaan koska olen huomannut, että toisinaan kun treeneissä Sissi on saanut pelkkää possunlihaa namina, on osa kakasta ollut kiinteämpää. Tämä voi toki mennä jälleen kerran spekulaation puolelle mutta mikään muukaan ei oikein ruokinnassa selitä epäsopivuutta kun mitään muuta ei olla muutettu kuin lihan ja perunan suhdetta viime aikoina, eikä sekään ole oikein riittänyt.

Meillä on ollut kaapissa monta viikkoa yksi Trovetin peura-peruna säilykeruoka, jonka suhteen olen arponut pitkään. Kun olen syynännyt eri valmistajien tuotteita, on Trovetin ruoat vaikuttaneet kaikista "ei niin hyvistä vaihtoehdoista" parhaimmalta. Yksinkertaiset raaka-aineet, yksi proteiini ja yksi hiilihydraatti eikä mitään höyhenpölyä. Siispä avasin purkin ja sekoitin ruokalusikallisen sitä possupadan sekaan. Mitään hälyttäviä oireita ei ole koirassa näkynyt kun säilykeruokaa on kupissa vähänlaisesti ollut joka aterialla. Tällä hetkellä padassa porisee pelkkää possua ja kun tämä possuperunasatsi saadaan loppumaan, kokeillaan varovasti ruokavaliota Trovetin säilykkeen ja pelkän possun kanssa. Lisiä tietysti unohtamatta. Pelkästään säilykkeeseen minulla ei ole rahaa, yksi purkki maksaa yli 4 euroa (kyllä!) ja jotta Sissi saisi tarvittavan määrän ruokaa, sen pitäisi syödä käytännössä yli 1,5 purkkia päivässä. Halpaa kuin saippua. Jos määrän saisi tiputettua pienemmäksi ja korvattua puhtaalla lihalla ja toisinaan vaikka kananmunalla, säästäisin ruokakuluissa jonkin verran. Halpaahan tämä erikoisruokinta ei ole varsinaisesti mutta eipä tässä konkurssissa joka euroa jaksa enää laskea. Ei tartte niin sanotusti käydä viihtellä itse kun viihdytysrahat menevät koiran hyvinvointiin. Onneksi koira viihdyttää.

Saimme myös ulostenäytteen tulokset eläinlääkäriltä. Sissi vältti tällä kertaa siis turhan loishäädön, kun löydöksissä ei ollut mitään hälyttävää. Labratulokset sanoivat seuraavaa:


Parasiitit sedimentaatio/flotaatio: todettu ookystia, jotka morfologian perusteella tunnistettu kasvinsyöjien Eimerioiksi (ei infektoi koiraa). Lisäksi todettu yksittäinen hakamatoon (Uncinaria stenocephala) viittaava muna, mutta muut löydökset huomioon ottaen se voi olla myös esim. ruuansulatuksen läpi kulkeutunut kasvinsyöjän loinen. 

No enpä ymmärrä tuosta juuri mitään mutta koska Sissi veteli iloisesti jäniksen papanoita naamariinsa juuri tuolloin näytteiden oton aikoihin maan ollessa lumeton, veikkaan tämän "kasvinsyöjän" loisen olevan peräisin jäniksen papanasta. Mutta koska en ole mikään laborantti niin turha lähteä spekuloimaan. Mitään syytä madotukselle ei löydöksien perusteella eläinlääkärin mukaan kuitenkaan ole joten sillä mennään. Olen erityisen tyytyväinen, koska näin vältimme turhan matolääkekuurin, ja sen tuomat vatsavaivat. 

Ensi viikolla ollaan siis menossa 1.vuotis rokotuksiin ja eläinlääkäri katsoo koiran tietysti muutenkin läpi. Ravintoneuvojan kanssa myös juttelin ja koitamme löytää sopivaa tapaamisaikaa. 

Tällainen väliraportti tällä kertaa. Sissi vetelee hirsiä tuossa kyljessä ja minä taidan mennä nyt laittamaan itselleni iltapalaa, tulee nimittäin nälkä kun nenään tuoksuu viitisen tuntia padassa porissut possupaisti! 


Kommentit

  1. Hei, minkä asioiden takia olette kouluttajalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käydään ihan vain vahvistamassa perusjuttuja mitä ollaan yksin treenailtu pennusta asti. Juuri nyt harjoitellaan palkkausta ilman nameja ja vahvistetaan kontaktia :) Ei olla käyty missään pentukoulussa vaan itsekseen aina treenailtu, nyt haetaan kouluttajalta vähän näkökulmaa ja ohjausta, että treenit menevät oikeaan suuntaan :) noin kerran kuukaudessa käydään yksityistunnilla.

      Poista

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Mikä närästystä aiheuttaa ja mikä siihen auttaa? - Yhdellä silmäyksellä

Viides eläinlääkäri totuuden sanoo ja niin sanon minäkin pari pointtia

Onneksi virheistä oppii

Kannattaako koiralla olla vakuutus?

Mitäs me kaksi refluksitautista..